keskiviikko 1. syyskuuta 2010

Arjen ihanuuksia

Katja oli Päivänpesän elämää blogissa postannut hauskasta haasteesta, jonka ohjeena oli "Räpsi kodistasi ihan tavallisia arkikuvia siivoamatta mitään tai rajailematta kuvia" . Olihan se pakko sitten napsia muutamia kuvia. Tässä siis tulee kuvia meidän kodista, niistä kohteista joita ei usein tule kuvattua.


Ensimmäinen kuva on maustekaapista. Tämä kohde meillä on lähes aina hyvässä järjestyksessä, koska tätä käyttää myös mies, joka on huomattavan paljon minua järjestelmällisempi. Kaapin ylähyllyllä on muutama aarre, nuo 70-luvun teepurkit. Ne on tuolla kyllä piilossa, kun meillä ei niille oikein muuta paikkaa ole.


Tämä kohde löytyy telkkarin vierestä, kaksi melko hyvinvoivaa ja kohtalaisen kokoista enkelinsiipeä. Ovat kyllä ehdottomasti minun suosikkejani viherkasveista. Nämä olen ihan itse juurruttanutkin äidiltä saamistani oksista.


Tämä sitten on eteisestä. Tuon ferrarin punaisen kapistuksen kanssa meillä on selvä viha-rakkaussuhde, väri on ihana mutta muuten en kyllä yhtään tykkää leikkiä sen kanssa. Tässä kuvassa kapistus on menossa vessaan poistamaan kissanhiekkaa lattialta.


Treenitaulua tulee aika harvoin (ei siis koskaan) kuvattua. Normaalisti sen läheisyydessä tulee tehtyä jotain ihan muuta. Kuvasta voi löytää minun ensimmäisen mitalini. Miehellä niitä onkin sitten huomattavasti enemmän.


hmmm... Kirjahyllyn päälliset usein keräävät pölyä, niin meilläkin. On siellä toki muutakin. Rönsylilja ilman rönsyjä, mikä on hyvä asia, sillä työkaverini kertoi rönsyjen kertovan talon isännän syrjähypyistä. Sitten on miehen pokaaleja, nämä pääsivät olohuoneeseen tarkan harkinnan jälkeen. Ovat niitä suurimpia saavutuksia (tai sitten muuten vaan hienoja). Tuon punareunaisen, minkä sisällä istuu pupu mies voitti samaisena päivänä, jonka iltana tapasimme. Siihen on kaiverrettu päivämäärä, joten se saa olla tuossa keskellä parhaalla paikalla. Ja hyllyn reunalla istuu tietenkin enkeli suojelemassa ja varjelemassa.


Tämä viimeinen kuva on omasta mielestäni aika hyvä otos. Meillä ei siis ole sähköistä tiskikonetta. Meidän tiskikone toimii (jos toimii) kahvin voimalla. Ja tuo siilikuppi on minun aamukahvikuppini (kuten tekstistäkin voi päätellä).

Tää oli kyllä hauska haaste, kaikki siis mukaan näpsimään arkisia kuvia.

1 kommentti:

Kiitos, kun kävit lukaisemassa höpinöitäni.