torstai 3. maaliskuuta 2011

En sitten tullutkaan ruttuiseksi..

..vaikka niin olin siihen valmistautunut ennen juhlapäivää.


Itselleni aina ensimmäinen keväänmerkki on omat syntymäpäivät ja toinen on ehdottomasti tuo aurinko. Tänä aamuna oli aivan pakko kuvata noita kauniita auringonpilkkuja, jotka ihan väkisin tunkivat itsensä sisään keittiön sälekaihtimien raoista. Tänään ostosreissulla ajellessani bongasin myös ensimmäisiä pajunkissoja. Kyllä se kevät sieltä tulee. Ihanaa!


Syntymäpäiviäni en (vielä) juhlinut kovin rankasti. Isosisko perheineen kävi vierailulla jo lauantaina ja vanhempani eilen. Tulevana viikonloppuna on sitten aika juhlistaa vanhenemista ystävien kanssa Vantaalla kisojen yhteydessä, ei tosin silloinkaan kovin rankasti, ettei kisat mene sen vuoksi penkin alle.


Kuten kaikki syntymäpäiväsankarit, minäkin sain lahjoja. Ja mitäpä muuta muumikeräilijä saisi, kuin lisää muumeja. Kokoelmani täydentyi kolmella kulholla, kolmella keittiöpyyhkeellä, peltipurkilla ja uudella Sosuli-mukilla (näistä muumituotteista kuvaa sitten toiste). Ehdottomasti paras lahja syntymäpäivieni aikoihin on kuitenkin ollut sunnuntai-iltana syntynyt siskontyttö.

Valtavasti ONNEA myös näin blogin välityksellä pikkusiskolleni ja hänen miesotuksellensa!

(Pikkuleivät leivottu Sanna-Pauliinan ohjeella)

Herkuton helmikuukin on päättynyt, mutta olen silti päättänyt jatkaa tätä herkutonta elämää vielä jonkin aikaa. Sen verran kivuttomasti tämä on sujunut. Syntymäpäiväjuhlinnan lomassa olen kyllä itselleni muutamia herkkupaloja sallinut. Muutama kilo on saattanut jonnekin kadota, mutta en niistä ole niin kovin tarkkaa kirjaa pitänyt.


1 kommentti:

Kiitos, kun kävit lukaisemassa höpinöitäni.